Uusi tutkimus paljastaa TikTokin algoritmin vaikutukset nuorten mielenterveyteen

Helsingin yliopiston psykologian laitoksen laaja tutkimus osoittaa, että TikTokin algoritmi voi merkittävästi vaikuttaa nuorten mielenterveyteen ja itsetuntoon. Tutkimus seurasi 2,500 suomalaista 15-25-vuotiasta kuuden kuukauden ajan.

Tutkimuksen keskeiset havainnot

Tutkimus paljasti, että TikTokin algoritmi luo kaikukammioita, jotka vahvistavat käyttäjien olemassa olevia ajatuksia ja tunteita. Erityisen huolestuttavaa on, että algoritmi näyttää suosivan sisältöä, joka herättää voimakkaita tunteita - mukaan lukien negatiivisia tunteita kuten ahdistusta ja surua.

Algoritmi oppii käyttäjän mieltymyksistä, mutta se ei osaa erottaa, mikä sisältö on hyväksi käyttäjän mielenterveydelle, selittää tutkimusta johtanut professori Elina Katainen. Jos nuori kärsii masennuksesta ja katsoo siihen liittyvää sisältöä, algoritmi tarjoaa yhä enemmän samankaltaista materiaalia.

Vaikutukset itsetuntoon ja kehonkuvaan

Tutkimus osoitti erityisen selvän yhteyden TikTokin käytön ja kehonkuvan häiriöiden välillä. Nuoret, jotka käyttivät sovellusta yli kolme tuntia päivässä, raportoivat merkittävästi enemmän tyytymättömyyttä ulkonäköönsä kuin vähemmän käyttävät ikätoverinsa.

Erityisesti kauneusfilttereillä ja muokkaussovelluksilla käsitelty sisältö vaikutti negatiivisesti nuorten realistiseen käsitykseen omasta ulkonäöstään. Tutkijat havaitsivat myös yhteyden TikTokin käytön ja syömishäiriöiden oireiden välillä.

Sosiaalinen vertailu ja FOMO

TikTokin For You -sivu luo jatkuvan sosiaalisen vertailun kierteen. Nuoret vertaavat elämäänsä huolellisesti kuratoituun ja editoituun sisältöön, mikä johtaa epärealistisiin odotuksiin omasta elämästä.

FOMO (Fear of Missing Out) -ilmiö korostuu erityisesti TikTokissa, jossa sisältö vaihtuu nopeasti ja trendit syntyvät ja kuolevat päivien sisällä. Tämä luo paineita pysyä jatkuvasti ajan tasalla ja osallistua uusimpiin trendeihin.

Suositukset ja ratkaisuehdotukset

Tutkijat suosittelevat, että TikTok ottaisi käyttöön hyvinvointialgoritmeja, jotka tunnistavat haitallisen sisällön kierteen ja tarjoavat käyttäjille positiivisempaa sisältöä. Lisäksi sovellukseen tulisi lisätä parempia työkaluja käyttöajan hallintaan.

Vanhemmille ja opettajille tutkijat suosittelevat avointa keskustelua sosiaalisen median vaikutuksista ja medialukutaidon opettamista. On tärkeää, että nuoret ymmärtävät, miten algoritmit toimivat ja miksi he näkevät juuri tietynlaista sisältöä, korostaa professori Katainen.

Jatkotutkimus ja kansainvälinen yhteistyö

Helsingin yliopisto jatkaa tutkimusta yhteistyössä Oxfordin ja Stanfordin yliopistojen kanssa. Tavoitteena on kehittää kansainvälisiä suosituksia sosiaalisen median alustojen vastuullisemmalle suunnittelulle.

Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan Journal of Digital Psychology -lehdessä helmikuussa 2025. Tutkimusdata on saatavilla avoimesti muiden tutkijoiden käyttöön.