Helsingin yliopiston laaja tutkimus paljastaa huolestuttavia trendejä suomalaisten 15-25-vuotiaiden digitaalisessa hyvinvoinnissa.
Tutkimuksen tausta ja menetelmät
Digitaalisen hyvinvoinnin tutkimus toteutettiin 2023-2024 yhteistyössä Helsingin yliopiston, THL:n ja Nuorisotutkimusseuran kanssa. Tutkimukseen osallistui 3,247 nuorta eri puolilta Suomea.
Tutkimus yhdisti kvantitatiivisia kyselyitä, syvähaastatteluja ja digitaalisen käyttäytymisen seurantaa. Osallistujat antoivat luvan seurata heidän laitteidensa käyttöä kahden kuukauden ajan.
Keskeiset tulokset
Ruutuaika kasvussa
Nuorten keskimääräinen päivittäinen ruutuaika on kasvanut merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana:
- 2019: 6,2 tuntia päivässä
- 2021: 8,1 tuntia päivässä (pandemia-aika)
- 2024: 7,8 tuntia päivässä
Huolestuttavaa on, että ruutuaika ei ole palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle, vaan on vakiintunut korkeaksi.
Unen laatu heikkenee
68% tutkimukseen osallistuneista raportoi unen laadun heikentyneen viimeisten kahden vuoden aikana. Keskeiset ongelmat:
- Nukahtamisvaikeudet (74% osallistujista)
- Yöllinen heräily sosiaalisen median takia (43%)
- Väsymys päiväsaikaan (81%)
- Sinisen valon vaikutus melatoniinituotantoon
"Nuoret käyttävät puhelinta keskimäärin 47 minuuttia nukkumaanmenon jälkeen. Tämä viivästyttää unen tuloa merkittävästi ja heikentää unen laatua."
Sosiaalinen eristäytyminen
Paradoksaalisesti digitaalinen yhteys ei ole korvannut kasvokkain tapahtuvaa sosiaalista kanssakäymistä. Tulokset osoittavat:
- 52% viettää vähemmän aikaa ystävien kanssa kasvokkain
- Yksinäisyyden tunne on lisääntynyt 34%:lla
- Syvällisten keskustelujen määrä on vähentynyt
- FOMO (Fear of Missing Out) vaikuttaa 67%:aan
Sukupuolierot
Tutkimus paljasti merkittäviä eroja sukupuolten välillä:
Tytöt ja nuoret naiset:
- Käyttävät enemmän sosiaalista mediaa (keskimäärin 4,2h/päivä)
- Raportoivat enemmän ahdistusta ja masennusta
- Vertailevat itseään muihin sosiaalisessa mediassa
- Kärsivät enemmän kehonkuvaongelmista
Pojat ja nuoret miehet:
- Pelaavat enemmän videopelejä (keskimäärin 3,8h/päivä)
- Viettävät vähemmän aikaa ulkona
- Raportoivat enemmän aggressiivisuutta
- Kärsivät enemmän unihäiriöistä
Vaikutukset opiskeluun ja työhön
Digitaalisen hyvinvoinnin heikkeneminen näkyy selvästi nuorten suoriutumisessa:
- Keskittymiskyvyn heikkeneminen (78% osallistujista)
- Tehtävien viivästely lisääntynyt (65%)
- Multitasking-yritysten negatiiviset vaikutukset
- Stressin lisääntyminen (71%)
Positiiviset löydökset
Tutkimus ei paljasta vain negatiivisia vaikutuksia. Digitaaliset teknologiat tarjoavat myös merkittäviä hyötyjä:
- Parempi pääsy tietoon ja oppimisresursseihin
- Luovuuden ja itseilmaisun mahdollisuudet
- Yhteisöllisyys verkossa (erityisesti marginalisoituneille ryhmille)
- Digitaaliset taidot työelämää varten
Suositukset
Yksilötasolla:
- Digitaalisten taukojen ottaminen päivittäin
- Ilmoitusten rajoittaminen
- Puhelimettomien vyöhykkeiden luominen kotiin
- Mindfulness-harjoitukset
- Fyysisen aktiivisuuden lisääminen
Yhteiskunnallisella tasolla:
- Digitaalisen hyvinvoinnin opetus kouluissa
- Alustojen vastuun lisääminen
- Tutkimuksen jatkaminen pitkäaikaisvaikutuksista
- Mielenterveyspalveluiden kehittäminen
- Vanhempien tukeminen digitaalisen kasvatuksen haasteissa
Kansainvälinen vertailu
Suomalaisten nuorten tilanne ei ole ainutlaatuinen. Samankaltaisia trendejä nähdään kaikissa kehittyneissä maissa. Kuitenkin Suomessa ongelmat näyttävät olevan hieman vakavampia kuin Norjassa tai Tanskassa.
Etelä-Korea ja Japani ovat ottaneet käyttöön tiukempia sääntelytoimia nuorten digitaalisen hyvinvoinnin suojelemiseksi. Näiden maiden kokemuksista voidaan oppia Suomessakin.
Tulevaisuuden tutkimustarpeet
Tämä tutkimus on vasta alkua. Tarvitsemme lisää pitkittäistutkimuksia ymmärtääksemme digitaalisen teknologian pitkäaikaisvaikutuksia nuorten kehitykseen.
Erityisesti tarvitaan tutkimusta siitä, miten virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus vaikuttavat nuorten hyvinvointiin tulevaisuudessa.
Johtopäätökset
Suomalaisten nuorten digitaalinen hyvinvointi on huolestuttavassa tilassa. Tarvitsemme pikaisesti toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.
Ratkaisu ei ole teknologian hylkääminen, vaan sen vastuullinen käyttö. Meidän on opittava elämään digitaalisen teknologian kanssa tavalla, joka tukee hyvinvointiamme sen sijaan, että se sitä heikentäisi.