Suomalaisnuorten digitaalinen hyvinvointi heikkenee

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusi laaja tutkimus paljastaa huolestuttavan kehityksen suomalaisten 13-18-vuotiaiden digitaalisessa hyvinvoinnissa. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet samaan tahtiin digitaalisen median käytön kanssa.

Tutkimuksen keskeiset havainnot

Viiden vuoden seurantatutkimus, johon osallistui 8,500 nuorta ympäri Suomea, osoittaa selkeän yhteyden digitaalisen median käytön ja mielenterveysongelmien välillä. Erityisesti ahdistus- ja masennusoireet ovat lisääntyneet merkittävästi.

"Tulokset ovat hälyttäviä", kommentoi tutkimusta johtanut THL:n tutkimuspäällikkö Dr. Marja Korhonen. "Näemme selkeän korrelaation sosiaalisen median käytön ja nuorten pahoinvoinnin välillä."

Unihäiriöt yleistyneet

Tutkimus paljastaa, että 67% nuorista kärsii säännöllisistä unihäiriöistä, mikä on 23 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2020. Suurin syy unihäiriöihin on ruutujen käyttö myöhään illalla ja yöllä.

Erityisesti TikTokin ja Instagramin käyttö ennen nukkumaanmenoa häiritsee unta. Näiden alustojen algoritmi on suunniteltu pitämään käyttäjät valveilla mahdollisimman pitkään, mikä on katastrofaalista nuorten unirytmille.

Sosiaalinen eristäytyminen

Paradoksaalisesti sosiaalisen median runsas käyttö johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen. Nuoret viettävät yhä vähemmän aikaa kasvokkain ystäviensä kanssa ja enemmän aikaa digitaalisissa ympäristöissä.

Tutkimus osoittaa, että nuoret, jotka käyttävät sosiaalista mediaa yli 4 tuntia päivässä, raportoivat merkittävästi enemmän yksinäisyyttä kuin vähemmän käyttävät ikätoverinsa.

Kehonkuvan häiriöt

Instagram ja TikTok ovat erityisen haitallisia nuorten kehonkuvalle. Jatkuva altistuminen "täydellisille" kuville ja videoille, joita on usein muokattu, luo epärealistisia odotuksia omasta ulkonäöstä.

Syömishäiriöiden esiintyvyys on kasvanut 34% tutkimusjakson aikana, ja suurin kasvu on tapahtunut niiden nuorten keskuudessa, jotka käyttävät runsaasti visuaalista sosiaalista mediaa.

Koulumenestyksen lasku

Digitaalisen median liiallinen käyttö vaikuttaa negatiivisesti koulumenestykseen. Nuorten keskittymiskyky on heikentynyt, ja monet opettajat raportoivat kasvavista ongelmista saada oppilaiden huomio pidettyä oppitunneilla.

"Näemme selkeästi, miten sosiaalisen median nopea sisältösykli vaikuttaa oppimiseen", kertoo tutkimukseen osallistunut lukion rehtori Pekka Virtanen. "Nuoret ovat tottuneet saamaan uutta sisältöä sekunnin välein."

Vanhempien avuttomuus

Tutkimus paljastaa myös vanhempien kasvavan avuttomuuden lastensa digitaalisen median käytön suhteen. 78% vanhemmista ilmaisee olevansa huolissaan, mutta vain 31% kokee pystyvänsä vaikuttamaan asiaan tehokkaasti.

Monet vanhemmat kokevat olevansa teknologisesti jäljessä lapsiaan ja tuntevat itsensä avuttomiksi asettaessaan rajoja digitaalisen median käytölle.

Sukupuolierot

Tutkimus paljastaa merkittäviä sukupuolieroja digitaalisen median vaikutuksissa. Tytöt kärsivät enemmän ahdistuksesta ja kehonkuvan häiriöistä, kun taas pojilla korostuvat peliriippuvuus ja sosiaalinen eristäytyminen.

Tyttöjen keskuudessa Instagram ja TikTok aiheuttavat eniten ongelmia, kun taas pojilla ongelmat liittyvät useammin pelaamiseen ja YouTube-sisältöön.

Ratkaisuehdotuksia

THL esittää useita konkreettisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Kouluihin tulisi ottaa käyttöön säännöllisiä "digitaalisia detox" -päiviä, ja opetussuunnitelmaan tulisi lisätä mediakasvatusta.

Lisäksi ehdotetaan sosiaalisen median alustoille tiukempia ikärajoja ja algoritmien sääntelyä. Erityisesti alle 16-vuotiaiden altistumista haitalliselle sisällölle tulisi rajoittaa.

Kansainvälinen vertailu

Suomen tilanne ei ole ainutlaatuinen, mutta ongelmat ovat täällä erityisen akuutteja. Pohjoismaista Suomi on noussut kärkeen nuorten digitaalisen median käytössä, mikä selittää osaltaan ongelmien vakavuutta.

Norja ja Tanska ovat ottaneet käyttöön tiukempia säännöksiä sosiaalisen median käytölle kouluissa, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Suomi harkitsee vastaavien toimenpiteiden käyttöönottoa.

Tulevaisuuden näkymät

Jos nykyinen kehitys jatkuu, THL ennustaa nuorten mielenterveysongelmien lisääntyvän entisestään. Tarvitaan pikaisesti yhteiskunnallisia toimia tilanteen kääntämiseksi.

"Olemme kriittisessä käännekohdassa", varoittaa Dr. Korhonen. "Seuraavien vuosien toimet määrittävät, millainen sukupolvi meillä on kasvamassa. Emme voi jäädä odottamaan."