Nuorten ruutuaika kasvaa huolestuttavasti - keskimäärin 9 tuntia päivässä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusi tutkimus paljastaa huolestuttavan kehityksen: 13-17 -vuotiaiden suomalaisten keskimääräinen ruutuaika on kasvanut 9 tuntiin päivässä. Kasvu on ollut erityisen nopeaa viimeisen kahden vuoden aikana.

Dramaattinen kasvu pandemiasta lähtien

Tutkimus seurasi 5,000 nuoren ruutuajan kehitystä vuosina 2020-2025. Pandemia-ajan 6 tunnista päivittäinen ruutuaika on kasvanut tasaisesti, ja viimeisen vuoden aikana kasvu on kiihtynyt entisestään.

Tilanne on huolestuttava, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Dr. Sari Koskinen. Yhdeksän tuntia päivässä tarkoittaa, että nuoret viettävät lähes kaikki valveillaoloaikansa ruutujen ääressä koulupäivän jälkeen.

Sosiaalinen media dominoi

Tutkimuksen mukaan suurin osa ruutuajasta kuluu sosiaalisessa mediassa. TikTok vie keskimäärin 3.2 tuntia päivässä, Instagram 2.1 tuntia ja YouTube 1.8 tuntia. Perinteinen televisio on pudonnut vain 30 minuuttiin päivässä.

Erityisen huolestuttavaa on, että 34% nuorista käyttää sosiaalista mediaa myös yöllä. Keskimäärin nuoret tarkistavat puhelintaan 150 kertaa päivässä, mikä tarkoittaa noin 6 minuutin välein valveillaoloaikana.

Vaikutukset uneen ja mielenterveyteen

Tutkimus osoittaa selkeän yhteyden ruutuajan ja unihäiriöiden välillä. Nuoret, jotka käyttävät ruutuja yli 8 tuntia päivässä, nukkuvat keskimäärin tunnin vähemmän kuin suositellut 8-9 tuntia.

Mielenterveysongelmien yleisyys on kasvanut samaan tahtiin ruutuajan kanssa. Ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyys on noussut 23%:sta 31%:iin viimeisen kolmen vuoden aikana tutkitussa ikäryhmässä.

Fyysisen aktiivisuuden lasku

Ruutuajan kasvu on tapahtunut fyysisen aktiivisuuden kustannuksella. Vain 18% tutkituista nuorista täyttää WHO:n suosituksen 60 minuutista päivittäistä liikuntaa, kun vastaava luku oli 28% vuonna 2020.

Nuoret istuvat keskimäärin 11 tuntia päivässä, kertoo tutkija Koskinen. Tämä yhdistettynä korkeaan ruutuaikaan luo täydellisen myrskyn fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille.

Vanhempien huoli kasvaa

Tutkimukseen osallistuneista vanhemmista 78% ilmaisi olevansa huolissaan lapsensa ruutuajan määrästä, mutta vain 23% oli onnistunut asettamaan toimivia rajoja. Monet vanhemmat kokevat olevansa avuttomia tilanteen edessä.

Lapset osaavat teknologian paremmin kuin me, ja he löytävät keinoja kiertää asettamamme rajoitukset, kertoo tutkimukseen osallistunut äiti Marja Virtanen. Tuntuu, että taistelemme tuulimyllyjä vastaan.

Koulutuksen haasteet

Opettajat raportoivat kasvavista keskittymisongelmista luokkahuoneissa. Nuorten kyky keskittyä pitkäkestoisiin tehtäviin on heikentynyt merkittävästi, ja monet tarvitsevat jatkuvaa stimulaatiota pysyäkseen mukana opetuksessa.

Näemme selkeästi, miten sosiaalisen median nopea sisältösykli vaikuttaa oppimiseen, kommentoi helsinkiläisen lukion rehtori Pekka Lahtinen. Nuoret ovat tottuneet saamaan uutta sisältöä sekunnin välein, joten 45 minuutin oppitunti tuntuu ikuisuudelta.

Ratkaisuehdotuksia

THL suosittelee useita toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Kouluihin tulisi ottaa käyttööndigitaalinen detox -päiviä, ja perheille tarjota konkreettisia työkaluja ruutuajan hallintaan.

Lisäksi ehdotetaan sosiaalisen median alustoille tiukempia ikärajoja ja algoritmien sääntelyä.Teknologiayrityksillä on vastuu kehittää tuotteitaan tavalla, joka ei vahingoita nuorten hyvinvointia, painottaa Dr. Koskinen.

Kansainvälinen vertailu

Suomen tilanne ei ole ainutlaatuinen. Vastaavia trendejä nähdään kaikissa kehittyneissä maissa, mutta Suomi on noussut kärkeen ruutuajan määrässä. Vain Etelä-Korea ja Japani ovat edellämme kansainvälisissä vertailuissa.

Jotkut maat ovat jo ryhtyneet toimiin. Kiina on rajoittanut alle 18-vuotiaiden pelaamista kolmeen tuntiin viikossa, ja Ranska harkitsee sosiaalisen median ikärajan nostamista 16 vuoteen.

Tulevaisuuden näkymät

Jos nykyinen trendi jatkuu, THL ennustaa nuorten ruutuajan nousevan 12 tuntiin päivässä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kaikki vapaa-aika vietettäisiin ruutujen ääressä.

Olemme kriittisessä käännekohdassa, varoittaa Dr. Koskinen. Jos emme toimi nyt, saatamme menettää kokonaisen sukupolven fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Tarvitsemme yhteiskunnallista heräämistä ja konkreettisia toimia.